Koululainen

Tänään olemme jutelleet tulevan ekaluokkalaisen kanssa koulusta.

Kovasti se mietityttää sekä äitiä että tyttöä.

Tyttö odottaa koulurepun ostoa ja pääsyä Tiimariin, valitsemaan kyniä, kumeja, penaalia yms.
Olen myös luvannut tytölle shoppailureissun, jonka toteutamme kolmisin (isikin pääsee siis mukaan). Tällä reissulla ostetaan sitten nuo koululaisen tarvikkeet ja kouluvaatteita. Viivi on topakka tyttö ja ei vähästä säikähdä onneksi. Kavereita tyttö saa yltiösosiaalisen luonteensa ansiosta tuosta vain. Paras kaveri on tulossa samalla luokalle myös.

Silti se pelottaa. Olen ennen Niklaksen syntymää tehnyt paljonkn sijaisuuksia ekalle luokalle. Tiedän miten raadollinen koulutyttöjen maailma voi olla, jopa jo ensimmäisellä luokalla. Mitä jos oma lapseni törmääkin kiusaamiseen? Miten käsittelisin asiaa vanhempana, olisi lapseni sitten uhri tai kiusaaja?

6-vuotisneuvolassa tyttöä kehotettiin laihduttamaan. Tyttö oli käyrien mukaan täysin normaalipainom rajoissa. Laihduttamista suositeltiin koulunaloituksen takia. Luokkatoverit saattavat kiusata jos lapsi on vähänkään rotevampaa sorttia. Jouduin laskemaan mielessäni ehkä 200 kuullessani tuon kommentin! Siis minun pitäisi pistää normaalipainoinen lapseni sen takia laihdutuskuurille ettei häntä kiusattaisi. Näinkö näitä tapauksia oikeasti hoidetaan? Muutetaan mahdollisen kiusauksen uhria, ei kiusaajaa. Eikö olisi syytä panostaa sen sijaan kasvatukseen, että kukaan ei kiusaisi toista ulkonäön takia. Ehkä se on mahdotonta.

Meillä ei siis ruvettu laihduttamaan. Olen itse sairastanut bulimiaa nuoruudessani ja en todellakaan aio iskostaa lapselleni ajatusta, että normaalipainoisen ihmisen pitäisi laihduttaa mahtuakseen ihmiskunnan normeihin. Ajatuskin siitä, että ihminen hyväksytään yhteisöön paremmin laihana, on sairas. Saavatko lapset enää olla lapsia ilman paineita ulkonäöstä? Mitä yhteiskunta viestittää jo pienille lapsille?

Luokitellaanko lapsetkin ulkonäön perusteella? Entä sorrunko itse samaan? Miksi minulle kauniit vaatteet ovat tärkeitä? Ovatko ne minulle liian tärkeitä?
Vaatteet ovat minulle harrastus, kuten kaikki kaunis. Pidän kauniista asioista ympärilläni. En siitä huolimatta kuvittele olevani ketään parempi. En kulje arvostelemassa ihmisiä heidän kotiensa, vaatteiden tai ulkonäön perusteella. Onneksi.

Toivotaan, että neuvolantäti oli väärässä.

Propagandan uhri... Kuvassa leikitään Suomen uutta huippumallia...

Lohdutusshoppailua

Ihan kamala viimeiset 7 päivää... Ensin meidän koira hävisi, seuraavaksi siskoni ja tänään ollaan taas istuttu Niklaksen kanssa terveyskeskuksessa. Tyypillä on elämänsä 3 tai 4 reikä päässä... Odotan jo soittoa lastensuojelusta, ihan varmasti kohta kuvittelevat meidän pahoinpitelevän poikaa.

Lapset leikkivät tänään ulkona ja Niklas oli sitten potkaissut siskoaan, kun sisko otti skeittilaudan lupaa kysymättä. Sisko päättikin sitten pamauttaa barbilla päähän. Tuloksena kamala huuto, verta sisällä ja ulkona ja siskolle tietysti ihan hirveä morkkis. Ja tietysti se reikä takaraivossa. Tyttö on niin huomaavaista ja kilttiä ja sisaruksistaan huolehtivaa sorttia, että tästä kestää päästä yli. Tyttö pelkää myös verta hysteerisenä. Joten mulla olikin sitten kaksi huutavaa lasta. Luku nousi minuutin päästä kolmeen kun Ellen heräsi päiväuniltaan siihen mekastukseen.

Yritin soittaa ensiapuun 40 minuuttia, ei vastausta. Lopulta vastasivat ja tuloksen jo tiesinkin, ei kun sinne pojan kanssa. Haava liimattiin. Sieltä sitten koko konkkaronkan kanssa kauppaan. Noh, haavahan aukesi sitten uudestaan. Ei kun uudestaan ensiapuun. Haavaa yritettiin liimata ja paikata laastarilla (älyvapaa idea, ihan kuin tavallinen laastari pysyisi siellä hiusten seassa 3 vuotiaalla pojalla). Eipä auttanut ne. Luojan kiitos haavaa ei tarvinnut ommella, halusivat välttää lisäkivun näin pienellä viimeiseen asti. Nyt on sitten pojalla verkkomyssy päässä ja siellä pumpulilappuja haavan kohdalla. Onneksi näin, sillä liiman kanssa ei olisi saanut kastella itseään 3 päivään...

Kuvasta ja ilmeestä huomaa miten riehumisen totaalinen kieltäminen vaikuttaa pikkupoikiin. Poika on paranemisen jälkeen todennäköisesti terapian tarpeessa. Tähän tilanteeseen ei auta edes uhkailu ja kiristys, ainoa tepsivä keino on lahjonta. Tänään onkin jo syöty eines Hot Dog, jäätelöä, suklaata ja juotu limua. Tällä hetkellä poika opettelee pelaamaan pleikkaria. Nukkui monta tuntia lääkäristä tulon jälkeen ja suostui heräämään vasta puoli yhdeksältä, joten nukkumaanmeno on "hieman" viivästynyt. (Paidassa lukee muuten TÄYSTUHO)

Shoppailuhan auttaa mielipahaan aina! Monsoonin alessa käväisin samalla kun viikonloppuna piti ostaa tytön kaverille synttärilahja. Bobossa käväisin myös viikonloppuna ihan pikaiseen. Ja hyvä, että kävin. Olen pyöritellyt tuota Minymon neuletta moneen otteeseen ja on harmittanut kun en ole sitä ostanut. Nyt meitä odotti oikea kokokin jopa puoleen hintaan Bobossa.

Monsoonista tytöille mekot samaa kuosia -50%, kengät ja korut isommalle tytölle samasta paikasta -50%.

Neule Minymon, bolero Monsoonista päivää ennen alea (nyt se olisi ollut sen -50%), Hame Name It:stä -50% (jo aiemmalta ostoskerralta). Kengät ostin jo ennen alea Monsoonista, olivat kuitenkin vanhaa mallistoa ja jo silloin -50%. Laukku viikonlopun ostosreissulta Monsoonista -50%. Laukku on isommalle tytölle häihin, kuten myös pienimmän tytön asukokonaisuus.

Äitiä vähän väsyttää... Poikaa ei.

Pilkkuja ja ruutuja <3

I love these!

Lyhythihaista pilkkua KappAhlista ja pitkähihaista H&M:ltä

Norlien neulemekko muutamalla pilkulla ja kesämekko isoilla ja pienillä pilkuilla

Norlielta pilkkukietaisubodyt lyhyt ja pitkähihaisena

Lindexiltä ruutua

Mini A Ture ruudullisena

Norlien pilkkuiset kesäpökät

Tänä keväänä rakastuin pilkkuihin ja ruutuihin!
Raitoja ei ole, mutta näitä sitäkin enemmän. Tässä osa
esiteltynä, sillä osa pesussa. Näistä suurin suosikkini on lila
Norlien mekko, jossa pieniä ja isoja pilkkuja. Emme ole saaneet
mekkoa käyttöön vielä, sillä se on liian iso. Toivotaan, että vielä
tänä kesänä pukeudumme siihen!!

Pilkkuja on oikeastaan vasta pienimmän kaapissa. Isommalle
tytölle en ole vielä niitä löytänyt. Pienemmänkin tytön pilkut ja
ruudut ovat hempeitä, sillä räikeät värit eivät sovi tytölle,
ulkonäköön eikä luonteeseen. Tyttö on romanttinen pohdiskelija
ja rauhallinen unelmoija. Ulkonäössäkin Ellenillä on vanhan ajan
henkäystä mielestäni, joten korostamme sitä
vaatteilla (näin äiti ainakin uskoo).

Nämä alkavat leviämään asunnossamme jopa sisustukseen.
Aiemmin pidin pelkistetystä, minimalistisesta sisustuksesta.
Väreinä valkoinen ja harmaan eri sävyt, korkeintaan yhdellä
värillä piristettynä. Nyt hurahdin maalaisromantiikkaan.
Ennen vihasin sitä. Nyt haluan värejä, romantiikkaa, vanhaa
ja mökkitunnelmaa kotiimme. Tosin se sopii tähän vanhaan
ympäristöön loistavasti! Niistä pilkuista ja ruuduista joskus lisää!

Pasión!

Minulla on 3 intohimoa ylitse muiden

Suklaa
Kengät
Laukut

Tällä hetkellä kenkäihailuni kohteena on Pura Lopez.
Merkin takana on espanjalainen perheyritys.
Kengissä on Täydellinen lesti.
Kengistä löytyy klassisuutta,
seksiä ja leikkisiä yksityiskohtia.

Hinta on korkea, mutta täydellisestä kengästä
joutuu maksamaan valitettavasti.
Nämä voi yhdistää niin farkkuihin kuin juhla-asuunkin.

Voitteko kuvitella, että merkin valmistus on lähtenyt terveyskengistä?
Tämänkin voisin ottaaFriis & Company
Pin up big bag


Tähän riitti tänään rahat ja ihan melkein yhtä ihanaa!
Fazer, saksanpähkinäkrokantti




Ps. Intohimona on kylläkin myös kaikki leivokset yms.. Kakkugallerian trilogia ja passion-vadelma leivokset ovat jotakin sellaista mitä lähemmäksi taivasta ei maan päällä tule kukaan pääsemään!

Namn

Muutama on kirjoittanut lastensa nimistä. Päätimpä minäkin raottaa meidän lasten nimiä ja niiden syntyä. Olemme kaksikielinen perhe, joten jokaisen nimen kohdalla tärkein valintakriteeri on ollut, että nimi istuu kumpaankin kieleen ja lausutaankin vielä samalla tavalla, sekä suomeksi että ruotsiksi. Sukunimemme on myös ruotsinkielinen, joten senkin kanssa nimen piti sopia. Kovinkaan pitkiä nimiä en ole halunnut lapsille etunimiksi myöskään.


Isosisko on Viivi Sofia Alexandra. Etukäteen ei mitään nimeä oltu mietitty. Syntyessään vauva vain näytti täysin Viiviltä. Mummo alkoi tyttöä kutsua sillä nimellä ja ei sitä enää sitten vaihdettukkaan voitu. Toinen nimi tulee mummoltani ja kolmas nimi oli äidin mielestä vain Kaunis! Juuri tytön syntymän jälkeen tosin tuli kauhea Viivi-buumi, vaikka tarkoituksemme oli nimenvalinnassa ettei samannimisiä olisi luokallakin aina vähintään 3.


Veli taas on Niklas Matti Alexander. Raskausajan olin täysin sitä mieltä, että pojasta (tiesimme vauvan pojaksi) tulee Alex. Jostain sitten vain mieli muuttuikin ja nimi vaihtuikin Niklakseksi. Niklas on myös isin toinen nimi. Niklaksen toinen nimi tuleekin sitten taas vaariltani. Kolmas nimi tulee isosiskon kolmannesta nimestä. Tässä vaiheessa olimme päättäneet, että meidän on perhe oli nyt tässä.


Pikkusisko on Ellen Helena Isabella. Olen aina tykännyt Ellen nimestä ja nyt tuntui olevan viimeinen tilaisuus sen käyttöön. Mies ei nimestä pitänyt yhtä paljon kuin minä, mutta taipui lopulta tahtooni. Toinen vaihtoehtoni oli Lili, mutta siitä mieheni ei pitänyt senkään vertaa. Helena tulee mummoltani sekä mieheni äidiltä. Isabella oli taas vain todella kaunis nimi ja hyvin samankaltainen kuin Alexandra.

Jos meille tulisi lisää lapsia tulisi pojasta varmaankin se Alex tai Emil ja tytöstä.... hmmm... Se onkin vaikeampi. Tykkään Fia, Ida ja Lili nimistä ainakin. Jos isosiskon toinen nimi ei olisi Sofia, tytöstä tulisi varmuudella Sofia.

Ale, Edullisesti itse kullekkin!

Eilen kävimme katsastamassa alennusmyynnit. Itse asiassa lähdimme juhlavaatteita ostamaan ja tajusimme matkalla alennusmyyntien olevan käynnissä. Suuntana oli Kamppi.

Kampissa en ehtinyt katsastaa kuin Name It, Benetton, Pop Acessorize myymälät. Kahdessa viimeisessä ei alennusmyyntejä ollut, Monsoonilla ale alkaa ensi viikolla vasta. Name It:llä oli paljon aletavaraa, tosin heidän mallistonsa ei enää uppoa minuun kovinkaan. Linjani on muuttunut paljon hempeämmäksi ja romanttisemmaksi kuin heillä. Benettonilla kaikki kesämalliston vaatteet -30%.

Tulomatkalla pysähdyimmekin vielä Itäkeskukseen syömään, siellä kiersin vielä JJ:n, Zaran, H&M:n, KappAhlin ja Stockan. Kaikissa ALE jo käynnissä, tosin KappAhlissa varsin vähin määrin.

Tällä kertaa vaatetta sai vain pikkusisko, isosiskolle en osta enää ilman neidin läsnäoloa juuri mitään. Isoveljen kaappi on taas käymättä läpi ja en ihan ole kartalle mitä pikkumies tarvitsisi. Isommat lapset olivat siis mummolassa kauppareissun ajan.

Harmikseni Zarassa suurimmassa osassa vaatteista puuttui juuri meidän koot. Sieltä ei löytynyt tästä syystä oikein mitään, varastoon en jaksa enää ostaa kun täydellisen vaatteen tulossa eteen.

Pilkullinen paita normaalihintainen, H&M. Valkoinen orgaanista puuvillaa 3,5e, H&M. Kukallinen KappAhl 5, 95e.

Name It mekko kympillä, ale sukat H&M:ltä. Shortsit normaalihintaiset, H&M.

T-paidat Zarasta, 5,95e.

Stockalta akateemisesta kaksi kirjaa, toinen kiukutteleville lapsille ja toinen Ellenin ensimmäinen ihkaoma kirja, Bogin kangaskengät neidille 12 eurolla.

Millainen ostaja olen?

Maanantai haasteena oli ilmoille heittetty myös mietiskelyjä omasta ostoskäyttäytymisestään.

Aihe on minulle tuttu jo työnkin kautta, silti itsekkin sorrun liikkeiden "kikkoihin" saada asiakas koukkuun ja kulkemaan kassan kautta.

Yritän olla laatu- ja kulutustietoinen ostaja. Yhä enemmissä määrin yritän toteuttaa ajatusta less-is-more. Tosin esimerkiksi kenkien, laukkujen ja tyttöjen mekkojen kohdalla unohdan onnellisesti tämän.
Liikkeen somistus ja esillepano tekee jo puolet, kuten myös esimerkiksi ravintolassa ruuan esillepano. Minua ei houkuttele ostamaan myymälästä, joka on sekainen ja tungettu täyteen. Myymälät, joiden tangot ovat niin täynnä ettei mitään voi ottaa vaatteiden välistä pudottamatta ainakin kolmea muuta aiheuttavat minussa ahdistusta. Jos ajatellaan isompia ketjuja ja niiden myymälöitä, joita ostoskeskuksista usein löytyy on esimerkiksi Zara onnistunut esillepanossaan ja väljyydessään mielestäni loistavasti. Myymälässä mahtuu kulkemaan ja vaatteet erottuvat seiniltä, pöydista ja rekeistä edukseen.
Ymmärrän, että varastot halutaan pitää pieninä, mutta toivoisin myymälöiden tajuavan kauniin ja väljän myymälän myyvän paremmin. Toivoisin, että lastenvaunut ja niiden kanssa kulkeminen olisi huomioitu paremmin lastenvaatteita myyvissä kaupoissa. Hyvä asiakaspalvelu on myös tärkeää, tosin en pidä siitä jos joku kulkee koko ajan vieressä haluten auttaa.


Usein mietin jo valmiiksi mitä etsin, tätä toteutan varsinkin ulko- ja juhlavaatetusta ostaessa. Kaunis vaate saa minut kuitenkin aina pysähtymään.
Yritän suosio suomalaista, mutta usein löydän itseni klikkailemassa tuotteita ostoskoriin vaikkapa tanskalaisesta nettikaupasta. Ostan paljon netistä, varsinkin nyt kun kolmas lapsi syntyi. Harvoin olen yksin kaupassa ja kolmen lapsen kanssa se on välillä... Miten sen nyt sanoisi kauniisti? Ehkäpä ahdistavaa.

Olen myös mielialashoppailija. Jos joku surettaa, ärsyttää tai haluan palkita itseni menen ostoksille. Tämä on aika vaarallista, tunnustaudun shoppailuholistiksi. Sitä parempi olo tulee, mitä enemmän kasseja on... Nykyisin ostan paljon enemmän lapsille kuin itselleni. Töissä ollessani tilanne oli vielä 50-50, ja varmasti sinne nousee taas töihin palatessani. Kengät ja laukut ovat heikkouksiani pahimmasta päästä. Menevät suklaan kanssa listan kärkipäähän!

Kaiken kaikkiaan mielestäni liikkeen esillepanolla ja palvelun laadulla on suuri vaikutus, ainakin minuun. Itse asiassa boikotoin yhtä järvenpääläistä lastenvaatekauppaa näistä syistä. Kyseessä on lastenvaateliike. Omistajalle varmaan on ollut selvää sinne tulevan myös lapsia. Ja mikäli hän haluaa vanhempien ostavan jotain, lapsia ei voi vahtia aivan taukoamatta. Liikkeessä on esimerkiksi yhdessä telineessä puisia kirjaimia. Teline on juuri alle kouluikäisen lapsen naaman korkeudella. Kirjaimet ovat ihanan värikkäitä ja niissä on eläinhahmoja. Monesti meidän lapset ovat niihin koskeneet, ja kysyneet minulta esimerkiksi, mikä on heidän kirjaimensa. Myyjä seisoo vieressä lievästi sanottuna ahdistuneen näköisenä ja valittaa kirjaimista lähtevän maalin jos niihin koskee. No, olisikohan kaikille osapuolille helpompaa jos hän voisi nostaa ne vähän korkeammalle, jos niihin ei saa koskea?! Muutenkin ahdistun liikkeessä kun tuntuu ettei siellä saa lapset edes liikkua. Toisekseen siellä on usein tangot niin täynnä, että katseleminen on vaikeaa. Ymmärrän kyllä miksei siellä kauppa käy ja tangot täyttyvät.

(Kirjoituksessa oleva kuva on Gaudete Kidsin nettisivuilta osoitteesta www.gaudetekids.com.)

Lempparit-Just-NYT

Anana kyseli maanantaihaasteen muodossa,
mitkä ovat lasten lemppariasioita juuri nyt.

Ananan ja Inka's blogejen tapaan meillä se on pallo.
Pallot ovat todella pop, niitä voi heittää, vierittää, potkia, syödä yms.
Palloiksi kelpaavat kuvan Pokemon-pallo, pieni jalkapallo, maapallo...

Näin katsotaan isoveljen leikkejäkin, pallo suussa.

Isoveljen lemppariasiat ovat tällä hetkellä kukkien kastelu,
trampoliinilla hyppiminen ja sängyssä peuhaaminen.
Rakastaa leikkiä pikkusiskon kanssa sängyssä
ja kaivautua pussilakanan sisälle möyrimään.

Isosisko on taas hullaantunut pyöräilyyn uuden pyöränsä myötä.
Lempipuuhaa on myös kioskilla käynti.
Tyttö on saanut luvan käydä kioskilla silloin tällöin yksin,
ja se jos mikä on hienoa 7-vuotiaan tulevan koululaisen mielestä.

(Annoin lopulta periksi sille tosiasialle,että Ellenin hiukset on leikattava. Ellen istui kiltisti paikallaan kun äiti leikkasi hiuksia ja tuloskaan ei ollut paha, ihme kyllä.)

24h

Minkälainen vuorokausirytmi teillä on?
Me voisimme asua hyvinkin etelä-euroopassa. Itse olen siellä nuorena asunutkin ja kaipuu sinne onkin kova. Toivon mukaan joskus voinkin sieltä käsin tätä kirjoitella. Työpaikat ja asunnot katsastan aina sieltäkin.

Meillä kaikki merkittävä tapahtuu kello 15 jälkeen, illalla päästään vasta vauhtiin.
Tässä perheessä ei siis aamuvirkkuja olla (lukuunottamatta isosiskoa).
On ihanaa arjen keskellä pukea lapset siististi illalla, käydä rannalla jäätelöllä ja leikkimässä puistossa.

Ilta on myös vanhempien omaa aikaa. Papi (isi) ja äiti saavat hoitaa parisuhdettaan lasten mentyä nukkumaan. Nukkumaan mennäänkin vasta puolen yön paremmalla puolella (vanhemmat siis).

Tänään isommat lapset ovat famun ja fafan hoivissa. Vanhemmat ja pienin neiti viettävät laatuaikaa. Papi rupesi rakentamaan tänään grilliä yhdeksän aikoihin ja Neiti tutki maan ihmeellistä koostumusta. Ukkoskuuro yllätti ja äiti siirtyikin Ellenin kanssa sisätiloihin. Papi urhoollisesti hoiti grillin rakennuksen loppuun ukkosmyräkän pauhatessa.


Nyt Neiti nukkuu ja vanhemmat lähtevät grillaaman, sade on loppunut.

(Ellenin vaatteet Cupcake, pipo Pikku Stikkarin ja kengät Superfitin,
tärkein asuste Ellenin mielestä kuitenkin löytyy suusta)