maanantai 29. kesäkuuta 2009

Lohdutusshoppailua

Ihan kamala viimeiset 7 päivää... Ensin meidän koira hävisi, seuraavaksi siskoni ja tänään ollaan taas istuttu Niklaksen kanssa terveyskeskuksessa. Tyypillä on elämänsä 3 tai 4 reikä päässä... Odotan jo soittoa lastensuojelusta, ihan varmasti kohta kuvittelevat meidän pahoinpitelevän poikaa.

Lapset leikkivät tänään ulkona ja Niklas oli sitten potkaissut siskoaan, kun sisko otti skeittilaudan lupaa kysymättä. Sisko päättikin sitten pamauttaa barbilla päähän. Tuloksena kamala huuto, verta sisällä ja ulkona ja siskolle tietysti ihan hirveä morkkis. Ja tietysti se reikä takaraivossa. Tyttö on niin huomaavaista ja kilttiä ja sisaruksistaan huolehtivaa sorttia, että tästä kestää päästä yli. Tyttö pelkää myös verta hysteerisenä. Joten mulla olikin sitten kaksi huutavaa lasta. Luku nousi minuutin päästä kolmeen kun Ellen heräsi päiväuniltaan siihen mekastukseen.

Yritin soittaa ensiapuun 40 minuuttia, ei vastausta. Lopulta vastasivat ja tuloksen jo tiesinkin, ei kun sinne pojan kanssa. Haava liimattiin. Sieltä sitten koko konkkaronkan kanssa kauppaan. Noh, haavahan aukesi sitten uudestaan. Ei kun uudestaan ensiapuun. Haavaa yritettiin liimata ja paikata laastarilla (älyvapaa idea, ihan kuin tavallinen laastari pysyisi siellä hiusten seassa 3 vuotiaalla pojalla). Eipä auttanut ne. Luojan kiitos haavaa ei tarvinnut ommella, halusivat välttää lisäkivun näin pienellä viimeiseen asti. Nyt on sitten pojalla verkkomyssy päässä ja siellä pumpulilappuja haavan kohdalla. Onneksi näin, sillä liiman kanssa ei olisi saanut kastella itseään 3 päivään...

Kuvasta ja ilmeestä huomaa miten riehumisen totaalinen kieltäminen vaikuttaa pikkupoikiin. Poika on paranemisen jälkeen todennäköisesti terapian tarpeessa. Tähän tilanteeseen ei auta edes uhkailu ja kiristys, ainoa tepsivä keino on lahjonta. Tänään onkin jo syöty eines Hot Dog, jäätelöä, suklaata ja juotu limua. Tällä hetkellä poika opettelee pelaamaan pleikkaria. Nukkui monta tuntia lääkäristä tulon jälkeen ja suostui heräämään vasta puoli yhdeksältä, joten nukkumaanmeno on "hieman" viivästynyt. (Paidassa lukee muuten TÄYSTUHO)

Shoppailuhan auttaa mielipahaan aina! Monsoonin alessa käväisin samalla kun viikonloppuna piti ostaa tytön kaverille synttärilahja. Bobossa käväisin myös viikonloppuna ihan pikaiseen. Ja hyvä, että kävin. Olen pyöritellyt tuota Minymon neuletta moneen otteeseen ja on harmittanut kun en ole sitä ostanut. Nyt meitä odotti oikea kokokin jopa puoleen hintaan Bobossa.

Monsoonista tytöille mekot samaa kuosia -50%, kengät ja korut isommalle tytölle samasta paikasta -50%.

Neule Minymon, bolero Monsoonista päivää ennen alea (nyt se olisi ollut sen -50%), Hame Name It:stä -50% (jo aiemmalta ostoskerralta). Kengät ostin jo ennen alea Monsoonista, olivat kuitenkin vanhaa mallistoa ja jo silloin -50%. Laukku viikonlopun ostosreissulta Monsoonista -50%. Laukku on isommalle tytölle häihin, kuten myös pienimmän tytön asukokonaisuus.

Äitiä vähän väsyttää... Poikaa ei.


3 kommenttia:

  1. Voi kamalaa mitä kaikkea teillä on ollut! Toivottavasti poika saa pian hautovan kääreen päästään ja reikä umpeutuu.

    Minäkin ostin saman boleron 2 vkoa ennen aleja..

    Tuo neuletakki on todella ihana!

    Meillä on Nöpön hääasutelu kesken, siis ei niin etteikö kaapista jo löytyisi kaikkea, vaan pitää päättää mitä laittaa;)

    VastaaPoista
  2. Hurjaa menoa, samanlaista meillä. On käyty lääkärissä näyttämässä jalkaa kun meidän Niklas pomppi villisti trampalla. Isoveljensä on ihan samanlainen tapaturma-altis (tai vähän pahempi), joten meidän perhe on tuttu näky Dextran tapaturmapäivystyksessä...
    Tosi ihania nuo Monsoonin vaatteet.

    Pikaista paranemista Niklakselle, toivottavasti saa pian ilmastoidun verkon päästään!

    VastaaPoista
  3. Meidänkin Niklas on muutamaan otteeseen pomppinut trampalla vähän liian villisti... Pomppii siellä nytkin. En vaan saa pidettyä sitä sisällä ja rauhassa. Tällä kertaa onneksi ei ole aivotärähdystä.

    Mä olen itse samanlainen, todella tapaturma-altis. Muut meidän perheessä onneksi ovat vähän rauhallisempia... Tai jos riehuvatkin, ei heille yleensä satu mitään.

    VastaaPoista